Voin sanoa suoraan, että olen omasta stereosarjastani varsin ylpeä. Pari vuotta sitten ostin Huuto.net-sivuston kautta itselleni varsin huokeaan hintaan Philipsin 70-luvulla Hollannissa rakentamat Hi-Fi International-sarjan kaiuttimet. Myyjä oli kyllä kehunut kajareiden saundia hyväksi mutta taju meinasi kuitenkin lähteä niitä kotona testatessani. Parhaat kaiuttimet ehdottomasti, mitä olen koskaan omistanut!
Käytin Philipsin kaiuttimia Pioneerin vintage levysoittimen ja vahvistimen kanssa ja pidin niiden yhteissoinnista todella paljon mutta pikkuhiljaa alkoi kuitenkin kutkuttaa ajatus siitä, miltä kaiuttimet mahtaisivat kuulostaa saman Philipisin Hi-Fi International sarjan vahvistimen ja levysoittimen kanssa. Hieman koitin bongailla kyseisiä masiinoita netistä mutta huonolla tuloksella. Sitten eräänä kauniina päivänä Turun Manhattan-kirpputorilla törmäsin aivan yllättäen Philpisin RH 707-sarjan vahvistimeen, jonka hinnaksi oli laitettu 8 euroa. Hieman olin varautunut siihen, ettei tuon hintainen laite kuitenkaan toimi kunnolla mutta toimipa, ja vielä varsin moitteettomasti! No, koska saman sarjan kajarit ja vahvari olivat jo olemassa niin pitihän se levysoitinkin sitten vielä jostain bongata ja niinhän siinä sitten kävi, että eräänä kauniina päivänä Huuto.netissä oli sellainen myytävänä, ja sain sen vielä huudettua itselleni varin edulliseen hintaan.
Murhetta tuotti vain yksi ainoa asia. Levarista puuttui virtajohto, ja virtajohdon liitin oli sen verran omituinen, etten sellaista onnistunut mistään bongaamaan. Pari kuukautta taisi kulua hieman turhautuneena, kunnes ajattelin kysyä eräältä turkulaiselta vinyylienkerääjältä/laitteiden korjaajalta, josko hänellä sattuisi sellaista olemaan, ja hepullahan oli, tasan 1 kappale. No, koska se oli varsin harvinainen johto, niin en saanut sitä aivan ilmaiseksi mutta hintansa väärtti se kuitenkin oli.
Nyt minulla on siis koossa koko kuvassa oleva Philipsin Hi-Fi International- sarjan laitteisto ja saundi on todella hyvä. Ehkä Pioneerin vintage levarin saundi oli hitusen parempi mutta onhan se mahtava fiilis kuunnella 70-luvun kantrirockia saman vuosikymmenen laitteistolla ja miettiä, että ehkä tällä samalla sarjalla myöskin Eaglesin pojat kuuntelivat aikoinaan Buffalo Springfieldin vinyylejä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti